Diabeteksen munuaistaudin oireet ja riskitekijät

Virtsaan erittynyt valkuainen voi paljastaa diabeteksen munuaistaudin

Diabeteksen munuaistauti on pitkäänkin sairastettuna usein oireeton, ja se tekee taudin toteamisesta haasteellista. 

Sairauden ensimmäiset merkit ovat valkuaisen erittyminen virtsaan eli valkuaisvirtsaisuus (albuminuria) ja munuaisten alentunut suodatusnopeus (eGFR). Yhdessä valkuaisvirtsaisuuden kanssa voi esiintyä myös verenpaineen nousua sekä diabeteksen silmäsairautta (retinopatia).

Tyypin 2 diabetekseen liittyvässä munuaistaudissa ei aina todeta valkuaisvirtsaisuutta, vaan laboratoriolöydöksenä voi olla ainoastaan munuaisten alentunut suodatusnopeus. Samanlainen taudinkuva on mahdollinen myös tyypin 1 diabeetikoilla.

Diabeteksen munuaistaudin edetessä valkuaisen erittyminen virtsaan lisääntyy, munuaisten suodatusnopeus alenee entisestään ja sairaus kehittyy vaikea-asteiseksi munuaistaudiksi. Sen myötä voi ilmetä valkuaisen menetyksestä johtuvia oireita  kuten turvotusta tai munuaisten vajaatoimintaan liittyviä oireita kuten väsymystä, suonenvetoja ja ihon kutinaa.

Diagnoosi varmistuu laboratoriokokeilla

Diabeteksen munuaistauti todetaan laboratoriokokeiden perusteella. Potilaalla havaitaan tyypillisesti valkuaisvirtsaisuutta tai alentunut suodatusnopeus ilman viitteitä muusta munuaistaudista. 

Poikkeavat arvot voidaan havaita diabeteksen munuaistaudin seulonnoissa, jotka ovat tärkeitä pitkään oireettomana etenevän sairauden toteamiseksi. 

Tyypin 1 diabeetikoilta seulotaan vuosittain valkuaisen eritystä sekä munuaisten suodatusnopeutta. Seulonta aloitetaan, kun sairautta on kestänyt viisi vuotta. Tyypin 2 diabeetikkojen seulonta aloitetaan heti sairauden toteamisen jälkeen. 

Riskitekijöihin voi vaikuttaa kokonaisvaltaisella hoidolla

Diabeteksen munuaistautiin liittyy sekä muokattavia että ei-muokattavia riskitekijöitä. Muokattaviin riskitekijöihin voi pyrkiä itse vaikuttamaan. Niitä ovat esimerkiksi verensokeritasapaino, veren rasva-arvot sekä verenpaine. Kohonneilla arvoilla on merkitsevä vaikutus diabeteksen munuaistaudin kehittymiselle.

Muita muokattavia riskitekijöitä ovat mm. tupakointi, vähäinen raskas liikunta, vyötärölihavuus ja ylipaino. Onkin tärkeää tiedostaa, että elintapamuutoksilla voi vähentää riskiä sairastua diabeteksen munuaistautiin.

Ei-muokattavia riskitekijöitä ovat puolestaan ikä, perintötekijät, diabeteksen alkuajankohta ja pitkä kesto sekä miessukupuoli.

Vinkkejä riskitekijöiden hallintaan 

1. Seuraa tärkeitä arvoja säännöllisesti. Näitä ovat verensokeri, verenpaine ja kolesteroli. 
2. Pyri pitämään paino normaalilukemissa. Vältä myös vyötärölihavuutta.
3. Keskity terveellisiin elintapoihin. Huolehdi terveellisen ja monipuolisen ravinnon saannista sekä riittävästä liikunnasta. Lopeta tupakointi. 
4. Keskustele munuaisterveydestä lääkärin tai hoitajan kanssa. Käy säännöllisesti sinulle määrätyissä laboratoriokokeissa. 

^{Lähteet:
Diabeteksen munuaistauti. Käypä hoito -suositus. Duodecim 2020. https://www.kaypahoito.fi/hoi50060, (viitattu 19.7.2022).
Diabeteksen munuaistauti. Käypä hoito -suosituksen potilasversio. Duodecim 2020. https://www.kaypahoito.fi/khp00070, (viitattu 19.7.2022).
Lehtonen S & Groop P-H.  Miten diabeettinen munuaistauti syntyy? Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. 2020;136(20):2231-2238.
Mustajoki P. Diabeteksen munuaissairaus (diabeettinen nefropatia). Lääkärikirja Duodecim 2021. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00563
Mäkelä S & Saha H. Krooninen munuaistauti - yleisimmät sudenkuopat perusterveydenhuollossa. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. 2020;136(3):260-266.
Saha H. Krooninen munuaisten vajaatoiminta. Lääkärikirja Duodecim 2021. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00587/krooninen-munuaisten-vajaatoiminta-uremia
Saha H. Nefroottinen oireyhtymä. Lääkärikirja Duodecim 2021. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00847/nefroottinen-oireyhtyma}