Usein kysyttyä
Eteisvärinään voi liittyä monia mieltä askarruttavia kysymyksiä. Keräsimme listan kysymyksistä ja vastauksista helpottamaan aiheeseen tutustumista.
Eteisvärinä (flimmeri) on yleisin sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä sydämen eteiset värisevät epätahdissa, jolloin verenvirtaus eteisistä kammioihin heikkenee. Verta saattaa tällöin jäädä paikalleen eteisiin, mikä lisää hyytymien vaaraa. Lue lisää täältä.
Sydämen eteisvärinä on tärkeää tunnistaa erityisesti siksi, että eteisvärinä lisää merkittävästi aivoinfarktin riskiä. Eteisvärinään liittyvä aivoinfarkti aiheuttaa keskimääräisesti vakavampia seurauksia kuolleisuuden, invaliditeetin ja sairaalahoidon keston osalta muihin aivoinfarkteihin verrattuna.
Merkittävin eteisvärinälle altistava tekijä on korkea ikä. Sairastuneista peräti 70 prosenttia on yli 65-vuotiaita. Muita eteisvärinälle altistavia tekijöitä ovat muun muassa korkea verenpaine, ylipaino, mahdollinen diabetes, sepelvaltimotauti, läppäviat ja sydämen vajaatoiminta.
Sopiva lääkehoito etsitään aina yhdessä lääkärin kanssa. Hoidon tärkein tavoite on suojella elintärkeitä aivoja estämällä tukoksien muodostumista. Erilaisten verenohennuslääkkeiden ansiosta veren hyytyminen vähenee ja elimistön oma korjaava järjestelmä pääsee siivoamaan tarpeettomat hyytymät ilman kohtalokkaita seurauksia. Lue lisää eteisvärinän hoitovaihtoehdoista.
Sydämen eteisvärinä on tärkeää tunnistaa erityisesti siksi, että eteisvärinä lisää merkittävästi riskiä aivoinfarktiin. Lähes puolet eteisvärinäpotilaista sairastaa tautia tietämättään ja yleisesti potilaat tietävät huonosti salakavalan yhteyden eteisvärinän ja aivoinfarktin välillä.
Kokonaisvaltainen, pitkäjänteinen hoito antaa parhaat tulokset kaikessa terveydenhoidossa, ja näin on myös eteisvärinän kanssa. On tärkeää löytää itselle sopivat keinot hyvinvointiin ja sairauden hoitoon, mutta hyvien elintapojen perusta on lähes aina sama.
Eteisvärinän riskeihin voidaan vaikuttaa oikeanlaisella hoidolla ja elämäntavoilla - ja näin ehkäistään eteisvärinästä johtuvaa aivoinfarktia. Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio sekä riittävä liikunta parantavat elämänlaatua, lisäävät vastustuskykyä ja ehkäisevät lihaskatoa sekä haurastumista. Alkoholinkäyttö kannattaa myös pitää vähäisenä.
Sairaudet eivät estä liikkumista, vaikka oireita pitääkin kunnioittaa. Liikunta voi vaikuttaa terveyteen erittäin positiivisesti: esimerkiksi kävely luonnossa virkistää mieltä ja vetreyttää kroppaa. On myös hyvä muistaa, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa liikuntaharrastusta.
Matkalle voi lähteä turvallisin mielin, kunhan tekee tarvittavat valmistelut hyvissä avoin: varaa tarvittavat lääkkeet mukaan ja muistaa matkavakuutuksen.
Kyllä voi – mutta omaa kehoaan kuunnellen.
Vertaistukea on tarjolla monenlaista ja sen tarve on aina yksilöllistä. Jotkut sairastuneet hyötyvät eniten vertaistukihenkilöistä, jotka ovat itse kokeneet sydänsairauden tai ovat sydänpotilaiden läheisiä. Vertaistukihenkilöt ovat sydänjärjestöjen valmentamia ja vaitiolovelvollisia. Tarjolla on myös erilaisia vertaistukiryhmiä, joissa jaetaan kokemuksia elämästä eteisvärinän kanssa.
Uniapnea on sydämen rytmihäiriöille altistava ja laukaiseva tekijä. Se on myös yksi eteisvärinän riskitekijöistä. Uniapnean hoitaminen on tärkeää, koska siten voidaan vähentää eteisvärinän ilmaantumista ja eteisvärinän aiheuttamia oireita sekä parantaa kajoavien hoitojen lopputuloksia. Lue uniapneaa sairastavan Tapani Lahden potilastarina.
