Elämänarvoni kirkastuivat kerralla
"Pyrin hoitamaan itseäni mahdollisimman hyvin, käyn säännöllisesti seurannassa ja pidän yllä terveitä elämäntapoja."
Terveydenhoitajana työskentelevä Arja Toivola osasi epäillä eteisvärinää, kun tykyttely- ja pahoinvointioireet ilmaantuivat kesällä 2008.
- Pulssini hakkasi tuhatta ja sataa, se oli kuin aropupu. Tykytys aiheutti huonovointisuutta ja hapennälkää. Vitkuttelin kuitenkin lääkärille menoa, kunnes tyttäreni lähes pakotti minut sinne, Toivola naurahtaa.
Tilanne tasaantui beetasalpaajilla, mutta vain hetkeksi. Neljä vuotta myöhemmin oireet palasivat todella kovina.
- Työterveyskäynnillä mainitsin rytmihäiriöistä ja pahasta olosta, ja minut passitettiin EKG:hen. Tulosten seurauksena minut lähetettiin heti sairaalaan. Siellä minulle tehtiin ensimmäinen rytminsiirto, Toivola kuvailee.
”Jätin alkoholin kokonaan”
Rytminsiirtoja jouduttiin lopulta tekemään useasti, eivätkä useat lääkekokeilutkaan tuntuneet toimivan. Siksi hänelle tehtiin keväällä 2013 katetriablaatio eli rytmihäiriötä aiheuttavan sähköisen rakenteen poisto. Lisäksi hänelle määrättiin verenohennuslääkitys, joka on sopinut hyvin.
- Täytyy koputtaa puuta. Neljä vuotta on mennyt hyvin. Vasta tänä keväänä menin flimmeriepäilyn kanssa lääkärille, mutta ei se ollut onneksi rytmihäiriö.
Toivola on sairastanut jo vuosia verenpainetautia, joka lisää eteisvärinäriskiä. Lisäksi hänellä on paha sukurasite eteisvärinään: Hänen lähipiirissään on ollut niin sydäninfarkteja kuin flimmereitä. Myös siksi hän ottaa hoidot tosissaan.
- Paha rytmihäiriö aiheuttaa pelon. Itsellenikin on jäänyt muisto siitä kauheasta tunteesta, kun sydän hakkaa tuhatta ja olo on aivan kaamea. Siksi pyrin hoitamaan itseäni mahdollisimman hyvin, käyn säännöllisesti seurannassa ja pidän yllä terveitä elämäntapoja. Jätin myös alkoholin kokonaan jo vuonna 2012, hän kuvailee.
”Hoida itseäsi jo etukäteen mahdollisimman hyvin”
Oma eteisvärinädiagnoosi on auttanut Toivolaa ymmärtämään potilaan kokemusta paremmin. Terveydenhoitajana Helsingin kaupungilla työskentelevä Toivola ohjeistaa potilaita muun muassa tunnistamaan pulssinsa itse. Lisäksi hän toimii vertaistukihenkilönä Sydänyhdistyksessä.
Toivola kehottaakin kaikkia tunnustelemaan pulssiansa säännöllisesti, sillä monet eivät tiedä piilevästä eteisvärinästä. Pahimmillaan ensimmäinen oire voi olla aivoinfarkti.
- Haluan korostaa sitä, että hoida itseäsi jo etukäteen mahdollisimman hyvin, suhtaudu eteisvärinään kunnioittaen mutta nöyränä, Toivola sanoo.
Hän kehottaa myös kaikkia mahdollisia potilaita hakeutumaan hoitoon ajoissa. Itse hän myöntää vitkutelleensa pahemman kerran lääkärille menon kanssa.
- Vasta näin jälkikäteen olen tajunnut, että leikin terveydelläni. Sehän oli ihan tyhmää. Kyllä on nöyräksi vetänyt, kun sairaus iski sydämeen. Infarktiriski ei paljoa naurata, hän painottaa.
