Sydämen vajaatoimintapotilas tarvitsee tietoa ja tukea

Sydämen vajaatoiminnan hyvä hoito vaatii paljon niin potilaalta kuin hoitohenkilökunnaltakin. Paras tulos syntyy, kun potilas saa sekä tietoa että henkistä tukea. Pohjois-Pohjanmaalla potilaita johdatellaan uudenlaiselle hoitopolulle, kertoo sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Timo Lauri OYS:sta. 

Timo Lauri, millainen on tyypillinen sydämen vajaatoimintaa sairastava potilas? 

"Tyypillistä potilasta ei ole. Vajaatoimintahan ei ole diagnoosi, vaan oire. Sen taustalla on usein kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti tai läppävika. Myös muita taustasairauksia on olemassa. Niinpä myös potilaat ovat hyvin erilaisia ja eri-ikäisiä. Oman mausteensa tänne Pohjois-Suomeen tuo se, että täällä on perinteisesti ollut paljon sepelvaltimotautia. Meillä on myös sellaisia isoja sukuja, joissa vajaatoimintaa aiheuttava kardiomyopatia periytyy."

Miten haastavaa sydämen vajaatoiminnan diagnosointi on? 

"Vajaatoiminnan diagnosointi ei ole vaikeaa, mutta epäilyn herättäminen voi olla. Se johtuu siitä, että vajaatoiminnan oireet ovat tyypillisiä muillekin sairauksille. Jos vastaanotolle tulee hengenahdistuksesta kärsivä 30-vuotias potilas, on loogista epäillä astmaa. Tai jos turvotuksista kärsii 70-vuotias potilas, nesteen kertymisen syitä etsitään ensin muista sairauksista."

"Tärkeintä onkin haastatella potilas perusteellisesti ja tarkkailla, millaiset löydökset oireisiin liittyvät. Jos epäilys sydämen vajaatoiminnasta herää, kannattaa tehdä perusteellinen kliininen tutkimus, EKG-tutkimus ja pro-BNP-laboratoriotutkimus. Niiden avulla päästään jo pitkälle."

Millä tavoin kerrot diagnoosista potilaallesi? 

"Asiat on tärkeä sanoa niin kuin ne ovat, eli pyrin välttämään munkkilatinaa. Varaan aikaa perusasioiden kertomiseen. Kerron millaisesta sairaudesta on kyse ja miten sitä hoidetaan. On tärkeää, että potilas ymmärtää lääkityksen merkityksen ja tietää, miten mikäkin lääke vaikuttaa sairauteen ja vointiin. Kun potilaalla on tietoa ja häntä rohkaistaan, hän uskaltaa aktivoitua hoidossaan. Muutoin voi käydä niin, että potilas ei tunnista oireitaan tai uskalla tehdä niille mitään."

Miten käsittelet vajaatoimintapotilaan ahdistusta ja pelkoa? 

"Se vaihtelee potilaan mukaan. Nuorille potilaille diagnoosi voi olla erityisen kova shokki, etenkin jos taustalla on periytyvä sairaus. He joutuvat miettimään, uskaltavatko hankkia omia lapsia. Ikääntyneemmät taas pohtivat, pärjäävätkö jatkossa kotonaan. Tärkeintä on tarjota ymmärrettävää tietoa sairaudesta ja tietysti myös ammattimaista keskusteluapua niille, jotka sitä tarvitsevat."

Miten teillä Pohjois-Pohjanmaalla seurataan vajaatoimintapotilaan hoidon onnistumista? 

"Olemme kehittäneet uudenlaisen hoitopolun suhteellisen tuoreille vajaatoimintapotilaille. Heidän poliklinikkakäyntinsä kestää yhden päivän ajan, ja silloin he tapaavat monta hoitoon osallistuvaa ammattilaista. Ensin tehdään sydämen ultraäänitutkimus, sitten potilas tapaa sydänhoitajan, joka keskustelee arjen sujumisesta."

"Päivään mahtuu myös lääkeohjeistuksen saamista farmaseutilta ja jumppaohjeita fysioterapeutilta. Potilas ja mukana tuleva omainen saavat rautaisannoksen tietoa, ja he ovatkin olleet todella tyytyväisiä malliin. Meidän ammattilaisten aikaa tämä ei syö normaalia enempää – ja tavoitteenahan on hyvä hoitotasapaino ja komplikaatioiden estäminen."

Mikä on omahoidon merkitys sydämen vajaatoiminnan hoidossa? 

"Sydän nauttii liikunnasta. Hyviä lajeja ovat kävely, pyöräily, hiihto, kuntosaliharjoittelu; kaikki mikä tuntuu itsestä hyvälle. Hoidon alkuvaiheessa on viisasta välttää äärimmäisyyksiä eli kilpaurheilua ja esimerkiksi maksiminostoja salilla. Mitä tulee ruokavalioon, niin jos jokin on rempallaan, se kannattaa korjata. Muutoin ruokavalioon ei tarvitse tehdä suuria muutoksia. Liiallista suolan käyttöä on toki vältettävä, koska se pahentaa turvotuksia."

Millainen on kajoavien hoitojen rooli sydämen vajaatoimintapotilaille? 

"Nostaisin esiin muutaman hoitomuodon. Sepelvaltimotautipotilasta voivat auttaa pallolaajennus tai suonien aukaisu revaskularisaatiolla. Jos taas taustalla on eteisvärinää, se voidaan yleensä hoitaa ablaatiolla. Tahdistimet puolestaan ovat hyödyllisiä tietyntyyppisille vajaatoimintapotilaille. Räätälöinti potilaan tilanteen mukaan on tärkeää."

Miltä sydämen vajaatoiminnan hoito ja sen kehitys näyttää ammattilaisen silmin? 

"Hyvin lupaavalta. Olemme viime vuosina saaneet uusia tehokkaita lääkkeitä, ja hoidon suositukset ovat täsmentyneet. Myös tahdistinhoitoon suhtaudutaan aiempaa joustavammin. Uskonkin, että vajaatoiminnan hoito ottaa isoja harppauksia tulevina vuosina."

"Tärkeintä on kuitenkin perusasioihin keskittyminen. Siis se, että potilaat lopettavat tupakoinnin, juovat alkoholia kohtuudella, hoitavat kohonneen verenpaineen, diabeteksen ja sepelvaltimotaudin lääkärin ohjeiden mukaan. Kun nämä tekijät saadaan kuriin, on eliminoitu valtaosa sydämen vajaatoimintaa aiheuttavista sairauksista."